Päästökerroin ei kerro koko totuutta sähköntuotannon hiilidioksidipäästöistä

Suomessa tuotetaan pääosin fossiilivapaata sähköä, mutta sähköyhtiöiden päästölukemat voivat silti yllättää. Lumme Energian vastuullisuusasiantuntija Katariina Koistinen avaa, miten sähköntuotannon päästölukuja lasketaan, mihin ne perustuvat ja miksi eri lähteet antavat erilaisen kuvan tuotannon ilmastovaikutuksista.

Sanaan päästökerroin voi törmätä esimerkiksi sähköyhtiöiden raporteissa, vastuullisuustarinoissa tai yleisesti mediassa, kun vertaillaan eri toimijoiden ilmastovaikutuksia. Termi voi vilahtaa myös sähkösopimusten hiilijalanjälkilaskelmissa.

Energiaviraston vuoden 2024 jäännösjakaumatietojen mukaan Suomen sähköllä on yllättävän korkea päästökerroin: 390,93 g CO₂e/kWh. Laskelman mukaan yli 56 prosenttia tästä sähköstä on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella.

Päästökerroin kertoo sähköntuotannon ilmastovaikutuksista vertailukelpoisesti

Mutta hetkinen. Tilastothan kertovat, että lähes kaikki suomalainen sähkö on tuotettu päästöttömästi, eli uusiutuvilla energianlähteillä tai ydinvoimalla. Miksi päästökertoimen mukaan fossiilisten polttoaineiden päästöt ovat kuitenkin noin suuret?

– Päästökerroin kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja syntyy sähkön tuottamisesta. Se ilmaisee ilmastovaikutuksen hiilidioksidiekvivalentteina. Lukema kertoo siitä, paljonko päästöjä syntyy, jos eri kasvihuonekaasut muunnetaan vastaamaan hiilidioksidipäästöjen arvoja vertaamalla niiden ilmaston lämmityspotentiaalia hiilidioksidin lämmityspotentiaaliin, selittää Lumme Energian vastuullisuusasiantuntija Katariina Koistinen.

Päästökerroin siis tekee eri energialähteiden ilmastovaikutukset vertailukelpoisiksi. Se esimerkiksi kertoo yhdellä luvulla, kuinka paljon sähköntuotanto kuormittaa ilmastoa, eli kuinka monta grammaa hiilidioksidia syntyy, kun tuotetaan yksi kilowattitunti sähköä.

Sähköntuotannon ilmastovaikutuksia mitataan Euroopan laajuisesti

Laskentatapa ei kuitenkaan selitä täysin sitä, miksi Suomen puhtaalla sähköllä on korkea päästökerroin. Tämä taas johtuu siitä, että sähkömarkkinaa vertaillaan koko Euroopan laajuisesti. Sähköyhtiön päästökerroin ei siis liity siihen, miten tuotettua energiaa sähköverkossa fyysisesti virtaa, vaan siihen, miten tuotetun sähkön alkuperä kirjataan ja lasketaan.

– Kun sähkö kulkee verkossa, sitä ei voida erotella sen perusteella, missä maassa se on tuotettu. Siksi päästökerroin ei perustu yksittäisten maiden sähköntuotantoon, vaan Euroopan yhteiseen laskentajärjestelmään, Koistinen selittää.

Suomen ja muidenkin pohjoismaiden osalta päästökerroin näyttää siis huomattavasti fossiilisemmalta kuin todellisuus. Vertailun vuoksi Fingridin arvio Suomen keskimääräisen sähköntuotannon päästöistä on ollut viime vuosina vain noin 40–50 g CO₂/kWh eli lähes kymmenen kertaa pienempi kuin Euroopan laajuisessa päästökerroinlaskelmassa.

Päästökerroin ei huomioi alkuperätakuin varmennettua sähköä

Sähköyhtiön päästökertoimen ja Fingridin lukeman välillä on silti huima ero. Mistä tämä johtuu?

– Ero syntyy siitä, että Fingrid laskee Suomen sähköntuotannon ja tuonnin hetkellistä fyysistä virtaa sekä päästöintensiteettiä. Fingridin arvio ei ota huomioon alkuperätakuita. Sähköyhtiöiden päästökertoimet perustuvat edellisvuoden toteutuneeseen markkinadataan. Päästökertoimissa huomioidaan jäännösjakauma eli se osa sähkömarkkinasta, jota ei ole sidottu alkuperätakuilla päästöttömäksi. Päästökertoimella halutaan siis ottaa kantaa vain siihen osaan sähköntuotannosta, joka ei vielä ole varmennetusti puhdasta, Koistinen jatkaa.

Alkuperätakuu on virallinen todistus siitä, että tietty määrä sähköä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla. Alkuperätakuujärjestelmä perustuu EU-lainsäädäntöön ja on käytössä kaikissa jäsenmaissa. Se on eräänlainen sähkömarkkinoiden jäljitettävyysjärjestelmä, jonka avulla varmistetaan, ettei samaa päästötöntä sähköä myydä kahteen kertaan eri asiakkaille.

– Kun asiakas ostaa alkuperätakuilla varmennettua sähköä, se tarkoittaa, että vastaava määrä päästötöntä sähköä tuotetaan ja osoitetaan juuri hänen kulutuksensa kattamiseen, Koistinen selittää.

Kun sähköntuottaja myy uusiutuvan sähkön alkuperätakuita, niiden omistaja voi olla missä tahansa Euroopassa. Tällöin tuo sähkö tilastoidaan päästöttömäksi siinä maassa, jonne alkuperätakuu on myyty. Näin esimerkiksi suomalainen puhdas sähkö voi kirjautua päästöttömäksi muualla Euroopassa.

Kuluttajien valinnat vaikuttavat päästöttömän sähkön tuotantoon

Sähkön alkuperän ja päästöjen laskenta on monimutkainen kokonaisuus, jossa yhdistyvät eurooppalaiset markkinat, lainsäädäntö ja tilastolliset laskentatavat. Kokonaisuuden monisyisyys tekee aiheesta helposti hämmentävän, mutta myös sitä tärkeämmän selittää.

– Me Lumme Energialla haluamme tehdä näkyväksi sen, mistä asiakkaidemme sähkö koostuu ja miksi päästölukemat vaihtelevat. Läpinäkyvyys on tärkeää, jotta ihmiset voivat tehdä tietoisia valintoja ja ymmärtää, miten heidän sähkönsä oikeasti tuotetaan, sanoo Koistinen.

Alkuperätakuilla varmennettu sähkö on lähes ainoa tapa vaikuttaa ostetun sähkön päästökertoimeen ja jäännösjakaumaan. Lumme Energia viestii avoimesti sähkön alkuperästä ja tarjoaa alkuperätakuilla varmennettuja sähkösopimuksia. Lumme Energia myös seuraa aktiivisesti alan kehitystä ja osallistuu keskusteluun siitä, miten päästölaskentaa ja raportointia voisi tehdä yhä selkeämmin ja asiakkaalle ymmärrettävämmin.

– Mitä helpommin asiat pystytään avaamaan, sitä helpompi asiakkaan on luottaa siihen, että hänen valintansa todella tukee puhtaampaa energiantuotantoa, Koistinen kiteyttää.

Haluatko ymmärtää paremmin, miten alkuperätakuut toimivat?

Lue lisää täältä