Lumme Energia iloisten lohilasten matkassa

Takaisin

Siitä on tovi aikaa vierähtänyt kun luin pojalleni iltasaduksi Iloisten lohilasten meriseikkailua. Enpä silloin arvannut, että lähes 15 vuotta myöhemmin löytyy työnantajani kautta kosketuspinta lohilasten seikkailuun!

Tuo Juha Pusan kirjoittama seikkailu hyppäsi mieleen kuin tilauksesta kun pohdin ajatuksia Elinvoimainen järvilohi -hankkeen ympärillä. Lumme Energia on ollut hankkeen suurin yrityspuolen rahoittaja vuodesta 2017. Kaivoin kirjan varastosta, ei se pelkkää satua ollutkaan! Yhtymäkohtia Elinvoimainen järvilohi -hankkeeseen löytyi paljonkin kun peilataan lohen elinkaarta mätimunasta vaellukseen ja takaisin kasvuympäristöönsä.

Mikä Elinvoimainen järvilohi -hanke?

Elinvoimainen järvilohi -hanke syntyi vuonna 2017 Puulan kalastusalueen aloitteesta. Mukana ovat lisäksi Suomen parhaat asiantuntijat Maa- ja metsätalousministeriöstä, Itä-Suomen Yliopistosta, Jyväskylän Yliopistosta, Helsingin Yliopistosta, Luonnonvarakeskuksesta, ELY-keskuksesta ja Saimaan vesiensuojeluyhdistyksestä. Hanke kestää kuusi vuotta. Sen tavoitteena on säilyttää uhanalainen järvilohikanta ja lisätä sen monimuotoisuutta.

Elinvoimainen järvilohi -hankkeessa tutkitaan perimän ja kasvatusmenetelmien vaikutusta järvilohien elinvoimaisuuteen. Hankkeessa risteytetään Saimaan järvilohta Tornionjoen ja Nevajoen lohien kanssa. Vaikka nämä ovat merilohia, ne ovat käytännössä Saimaan järvilohen lähisukulaisia.

Uhanalaisempi kuin Saimaan norppa

”Pono ja Inkkaliina syntyivät Kotijoen latvavesillä puoli vuosikymmentä sitten. Äiti ja isä peittivät edellisenä syksynä joen pohjasoraikkoon suuren määrän mätimunia. Ankara talvi ja sitä seurannut raivokas jäidenlähtö tuhosivat lähes kaikki mätimunat. Vain kaksi oranssinpunaista mätihelmeä säästyi. Niistä kuoriutui keväällä kaksi pikkuruista lohenpoikasta, jotka sitten alkoivat kasvaa ja kehittyä. Inkkaliina ehätti kuoriutua mätimunasta puolituntia Ponoa aikaisemmin, joten hänestä tuli Ponon isosisko. Vauva-aikaa kesti muutama kuukausi, jonka jälkeen pienten lohenpoikasten jännityksiä täynnä oleva elämä joessa alkoi.”

Kuten Iloisten lohilasten meriseikkailu -kirjassakin kerrotaan, lohikannan säilymiseen vaikuttaa olosuhteet. Kannan elvyttäminen vaatii luontaisten lisääntymisalueiden kunnostusta Vuoksen vesistössä, mahdollisuuden selvitä kutuvaelluksella lisääntymisalueille ja monimuotoisen geeniperimän. Vuosien saatossa etenkin järvilohikanta on päässyt kutistumaan ja se on jopa uhanalaisempi kuin Saimaan norppa. Nyt tarvitaan apua!

Vuosien saatossa etenkin järvilohikanta on päässyt kutistumaan ja se on jopa uhanalaisempi kuin Saimaan norppa.

Elinvoimainen järvilohi -hanke on välttämätön

Elinvoimainen järvilohi -hankkeen ”lastenhuoneessa” eli Luonnonvarakeskuksen Kainuun kalantutkimus asemalla Paltamossa tehtiin ensimmäiset järvilohen risteytykset vuonna 2017. Tuloksena kypsyi 200 000 mätimunaa. Ensimmäiset poikaset kuoriutuivat toukokuussa 2018.

Lohet kasvatetaan kaksivuotiaiksi Paltamossa. Puolet istukkaista kasvatetaan normaalialtaissa ja puolet niin sanotuissa virikealtaissa. Keväällä 2019 Puulaan, Suonteeseen ja Päijänteeseen istutetaan ensimmäiset virikekasvatetut Saimaan järvilohet. Vuonna 2020 on vuorossa ensimmäisten risteytettyjen järvilohien istutus. Kaikki lohet sirutetaan PIT-merkillä. Näin voidaan seurata risteytyskantojen elinkelpoisuutta ja monimuotoisuutta sekä kasvatusmenetelmän vaikutusta puhtaaseen Saimaan lohikantaan verrattuna.

”Isä ja äiti lähtivät merelle samana keväänä kuin Pono ja Inkkaliina syntyivät. Hyvästijättö oli lyhyt, eivätkä lapset muistaneet siitä myöhemmin paljoakaan. Isä oli viimeisenä varoituksena kertonut lapsilleen vedessä liikkuvista pistävistä hyönteisistä, joita napostellessa saattoi joutua rannalle. Äiti vuodatti suuria lohenkyyneleitä, mutta minkäs teet, sillä luonto ajoi äitilohenkin takaisin merelle. Lohet syntyivät, kasvoivat ja kehittyivät joessa, mutta ne elivät suurimman osan ajastaan meressä. Vanhemmat olivat vielä huikanneet hyvästiksi, että kahden kesän jälkeen tavataan.”

Lumme Energia on sitoutunut Elinvoimainen järvilohi -hankkeeseen kuudeksi vuodeksi.

Järvilohella on tulevaisuus

”Suuri nousulohiparvi harveni vähitellen, sillä yksi ja toinen lohi löysi synnyinkoskensa ja asettui aloilleen. Erään suuren suvannon jälkeen Pono ja Inkkaliina katselivat joen pohjaa tavallista tarkemmin.”

”Hei katso Pono, tuolla on se valkoinen laattakivi, jonka laidalla me nukuttiin usein päiväunet. Kylläpä kivi näyttää pieneltä, Inkkaliina riemuitsi. Illan hämärtyessä joen ylle nousi usva. Pono ei ollut nähnyt höyryävää vettä yli kahteen vuoteen. Mikään ei voinut pidätellä monia seikkailuja kokenutta poikaa nousemasta tutun Kotikosken niskalle höyryä ihailemaan. Pono tunsi itsensä äärettömän onnelliseksi, olihan hän nyt viimeinkin kotona isän, äidin ja isosiskon kanssa.”

Tee ekologinen sähkösopimus ja ole mukana vaikuttamassa!

Nappaa samalla Bonukset talteen.

Tee sähkösopimus
Päivi Kousa

Kirjoittaja

Päivi Kousa Vastavirtaan uiva, asiakkaan etua ajatteleva ja vastuullisuutta puolustava äänitorvi. "Ei tehdä niin kuin muut tekee vaan tehdään mitä halutaan."

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset

05.06.2019 | blogi

Aurinkosähkön asentajat kertovat

Niinpä - jonkunhan täytyy se aurinkovoimala asentaa. Tässä jutussa pitkän linjan aurinkoasentajat Niko ja Kasper kertovat miten aurinkovoimalan...

27.05.2019 | blogi

Auton ”tankkaus” siirtyy huoltoasemalta kotiin -  Sähköautoilu mullistaa monta asiaa

Suomessa on tällä hetkellä vajaat 2000 polttoainejakeluasemaa, jotka houkuttelevat tankkaajia hinnalla ja palvelulla. Tilanne muuttuu...

23.05.2019 | blogi

3 +1 syytä miksi digilaitteet tarvitsevat lisäturvaa

Elämä olisi mukavaa, jos tietoturva-asioita ei tarvitsisi ajatella. Meillä Lumme Energialla suhtaudutaan tietoturvaa hyvin vakavasti. Jokainen...