Uusimpia laitteita voi korjata aiempaa helpommin, ja niihin saa varaosia vielä kymmenenkin vuoden päästä. Tällaisten kodinkoneiden kirjo kasvaa nyt nopeasti.
Kehityksen taustalla ovat EU:n kestävän kehityksen hengessä laaditut, laitevalmistajia velvoittavat pykälät, kuten ekosuunnitteluasetus. Se edellyttää, että vuosi vuodelta yhä suuremman osan EU-markkinoille tuotavista laitteista on oltava korjattavissa.
Toissa keväänä asetuksen piiriin tulivat jääkaapit, pakastimet ja jääkaappipakastimet, viinikaapit, pyykki- ja tiskikoneet, televisiot ja elektroniset näytöt. Pian joukkoon liittyvät älypuhelimet, tabletit, tietokoneet ja kuivausrummut. Jatkossa tuoteskaala laajenee lisää.
– Kuluttaja ei pysty päältä päin erottamaan ekosuunnitteluasetuksen täyttäviä laitteita vanhoista, joka eivät täytä asetusta, sillä niissä ei ole mitään leimaa tai merkintää. Kannattaakin kysyä myyjältä, neuvoo Energiaviraston johtava asiantuntija Juha Toivanen.
Korjaaminen pidentää laitteiden elinkaarta, mikä on hyvä asia niin kuluttajan kuin ympäristön kannalta. Sähkö- ja elektroniikkaromua (SER) kertyy vähemmän, eikä aina tarvitse heti olla ostamassa uutta.
Ekosuunnitteluasetuksen mukaan laitteille pitää löytyä varaosia ja ohjelmistopäivityksiä 7–10 vuoden ajan laskettuna siitä, kun viimeinen mallia edustava laite on tuotu markkinoille.
Asetus helpottaa ammattikorjaajien työtä mutta mahdollistaa myös kuluttajien omatoimiset korjausoperaatiot. Ajatus on, että kuluttaja saa vaihtaa laitteisiinsa ne osat, joiden korvaaminen on turvallista ja helppoa. Ammattikorjaaja taas vaihtaa ne osat, joiden asentaminen vaatii ammattitaitoa tai edellyttää laitteen purkamista.
Uusien kodinkoneiden käyttöohjeista tai ainakin valmistajien verkkosivuilta pitäisi jo löytyä neuvoja, kuinka varaosia tilataan ja miten kukin korjaus tehdään.
Itse saa siis korjata
Kodinkoneiden elinkaaren pidentäminen on hieno asia, mutta käykö tässä pellepelottomien maassa samalla niin, että kodin sähkötapaturmien määrä kääntyy kasvuun?
Johtava asiantuntija Seppo Niemi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista ei usko tuohon skenaarioon, joskin hän toteaa, että se jää lopulta nähtäväksi.
– Kun laitteet pitää nyt suunnitella vähän paremmin korjattaviksi ja varaosia pitää olla saatavilla, kuluttajien ei tarvitse viritellä laitteitaan – mikä on erinomainen asia. Laitteet siis todennäköisesti kestävät turvallisempina koko elinkaarensa ajan.
Kaikesta huolimatta Niemi muistuttaa kahdesta perusasiasta. Ensin kuluttajan kannattaa aina selvittää käyttöohjeesta, salliiko valmistaja laitteen kotikorjauksen. Jos asiaa ei mainita tai se suoranaisesti kielletään, puuhaan ei pidä ryhtyä.
Toiseksi vaikka korjaustoimi olisikin sallittu, sitä ei kannata yrittää, ellei ole varma osaamisestaan.
Esimerkiksi laitteen verkkojohdon vaihtaminen on usein sallittua, mutta jos maadoitetun pistokkeen johtimet sekoittaa keskenään, laite ei välttämättä toimi. Pahimmassa tapauksessa jännite pääsee laitteen runkoon, jolloin syntyy kuolettavan sähköiskun vaara.
Kun tietää, mitä tekee
Mitä siis saa tai kannattaa tehdä itse? Niemi vastaa, että sähköturvallisuuden näkökulmasta jokaiselle henkilölle sopivia töitä ovat esimerkiksi jääkaapin ovenkahvan tai saranan vaihto tai lieden uuninluukun lasien irrotus puhdistamista tai uusimista varten.
Yhtä lailla jääkaapin tai uunin palaneen lampun voi vaihtaa, jos osaa. Usein työ tosin vaatii ainakin ruuvimeisselin käyttöä, ja jos valaisin on moderni, kalusteeseen integroitu led, sitä ei siltikään välttämättä pysty vaihtamaan itse.
Uunin grillivastusta ei pidä yrittää vaihtaa, vaikka se onkin hyvin näkyvillä uunin katossa. Sama on tilanne kahvin- ja vedenkeittimen vastusten kanssa. Näitä pienlaitteita tosin joutuisi vähän purkamaankin ennen korjausta.
Liesituulettimeen saa ja pitääkin vaihtaa suodatin ajoittain. Itse tuulettimen maallikko voi vaihtaa, jos se on kytketty verkkoon pistotulpalla – pistorasia on tyypillisesti piilossa liesituulettimen takana. Sen sijaan kiinteästi verkkoon kytketyn liesituulettimen vaihto kuuluu sähköasentajalle.
– Yleistäisin niin, että jos korjaaminen edellyttää syventymistä laitteen niin sanottuun sielunelämään, tarvitaan ammattilaista, Niemi summaa.
Vaikka aina se ei kannata
Entä milloin laitetta ei kannata korjata?
– Esimerkiksi silloin, jos se on kovin vanha, Niemi vastaa. Korjauskustannus voi olla turhan suuri suhteessa korjauksesta saatavaan hyötyyn. Korjattunakin laite olisi yhä sama vanha energiasyöppö ja sen elinkaari joka tapauksessa lyhyempi kuin uuden laitteen.
Toinen peruste on tietenkin se, ettei varaosia ole saatavilla. Omat viritykset, kuten toisenmerkkisestä laitteesta otetut ”melkein sopivat” varaosat, kannattaa unohtaa.
Kolmas asia liittyy laitteen hintaan, Niemi lisää:
– Yleensä ottaen mitä edullisempi tuote on, sitä todennäköisemmin sen korjaaminen ei ikävä kyllä kannata – ainakaan taloudellisesti. Pesukone, kuivausrumpu, jääkaappi, pakastin ja liesi taas ovat jo sen verran kalliimpia laitteita, että niiden viat kannattaa useimmiten korjata tai korjauttaa.
Tukesin verkkosivuilta löytyvä rekisteri listaa luotettavat sähköurakointifirmat.
Tietoa kuluttajille sallituista sähkötöistä ja niiden turvallisesta tekemisestä löydät puolestaan Tukesin julkaisemasta Kodin sähköturvallisuusoppaasta.
Lisää tietoa ekosuunnitteluasetuksesta.
