Vesihome todellinen uhka järvilohelle

Takaisin

Tämän blogin Elinvoimainen järvilohi -hankkeesta piti olla iloinen ja kertoa 2,5 vuoden uurastuksen jälkeen virikekasvatettujen järvilohien istutuksesta Puulaan, Päijänteeseen ja Suonteeseen. Valitettavasti luonto kurittaa nyt meitä ihmisiä viimeisen 50 vuoden järvilohen kaltoinkohtelusta ja menetimme kesäkuussa lähes koko 10 000 lohen istutuserän vesihomeen vuoksi.

Vesihome on kalojen sienitauti, joka ei ole ollut pelkästään meidän tämän hankkeen poikasten kohtalona, vaan se on viime vuosina aiheuttanut isoja ongelmia myös järvilohien emokalojen parissa sekä yksityisillä poikaskasvattajilla. Vesihometta on ollut suomalaisten kalankasvattamojen riesana 1990-luvulta lähtien, mutta viime vuosina tilanne on merkittävästi pahentunut. Vesihomeeseen ei tällä hetkellä ole toimivaa hoitokeinoa, ja perimältään heikentynyt Saimaan järvilohi tuntuu olevan sille erityisen altis.

100 vuotta sitten – mikä on loppujen lopuksi lyhyt aika – luonnossa kasvanut lohi ja taimen olivat yleisiä isossa osassa Suomea. Tänään melkein kaikki Suomen luonnon lohi- ja taimenkannoista meressä ja järvissä ovat joko kuolleet sukupuuttoon tai ovat henkitoreissaan. Arjen ruokapöydässä ne on korvannut jauheliha ja kanasuikale sekä Norjassa kasvatettu kassilohi. Luonnonkalojen hävitessä kalakantoja on yritetty ylläpitää laitoskasvatuksella ja istutuksilla, joiden tehokkuus laskee vuosi vuodelta. Tästä tilanteesta voimme jokainen syyttää vain itseämme.

Miksi meidän pitäisi välittää muutamasta kalasta, varsinkaan jos emme harrasta kalastusta? Vaelluskalat, kuten lohi ja taimen, ovat hyviä indikaattoreita siitä, kuinka hyvin ihminen elää ympäristönsä kanssa sopusoinnussa. Vaelluskalat tarvitsevat puhdasta vettä elääkseen, vapaita virtoja lisääntyäkseen ja riittävästi ruokakalaa kasvaakseen. Lisäksi niiden pitää selvitä pitkilläkin vaelluksilla pyydyksistä ja muista esteistä päästäkseen yhtenä päivänä takaisin kotijokeensa jatkamaan sukuaan. Myös me ihmiset arvostamme puhdasta vettä, vapaita virtoja ja kalaisia vesistöjä. Jos vaelluskalat voivat huonosti, myös me voimme huonosti.

Äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi käy parhaillaan todellista eloonjäämiskamppailua usealla rintamalla. Järvilohi on ollut viimeiset vuosikymmenet täysin laitoskasvatuksen varassa, kun sen pääsy luonnollisille lisääntymisalueille on estetty padoilla. Viimeisten vuosien aikana lisääntymisalueita on kunnostettu ja pieni määrä kutuvalmiita lohia on siirretty patojen alta ihmisten toimesta kutualueille. Tarvitsemme nyt moninkertaisen määrän kutualueita ja poikasille turvallisen pääsyn takaisin järviin, jotta saamme luonnonkierron toimimaan. Meidän pitää vahvistaa järvilohen perinnöllistä monimuotoisuutta, jotta kalat olisivat terveitä, vastustuskykyisiä ja elinvoimaisia. Tämän lisäksi meidän pitää miettiä, miten saamme emokalat ja poikaset pysymään elossa viljelylaitoksilla vesihomeesta huolimatta. Olemme viidessä vuosikymmenessä aiheuttaneet valtavaa vahinkoa Saimaan järvilohelle, joka on aikoinaan elänyt tuhansia vuosia sopusoinnussa ihmisen ja ympäröivän luonnon kanssa. Nyt maksamme miljoonia yrittäessämme korjata tätä vahinkoa.

Tilanne, jossa Saimaan järvilohella olisi vapaa pääsy kutemaan ja poikasilla turvallinen reitti takaisin järveen ilman esteitä ja ilman ihmisen apua, on vielä valitettavasti kaukainen haave. Samalla se on ainoa mahdollinen ratkaisu pitkällä tähtäimellä, jos haluamme säilyttää järvilohen elossa. Kuurnan voimalaitoksen tulvauoman rakentaminen kutualueeksi on liike oikeaan suuntaan, mutta Saimaan järvilohi tarvitsee 5-8 kertaa isomman lisääntymisalueen tuottaakseen riittävästi poikasia luonnonkiertoon. Tämä tarkoittaa sitä, että tulemme parhaassakin tapauksessa olemaan vielä pitkään, ainakin 20-30 vuotta, riippuvaisia laitoskasvatuksesta Saimaan järvilohen kannan ylläpitämiseksi.

Heinäkuussa julkistettu tieto kolmen Hiitolanjoen Suomen puoleisen padon purkamisesta on erittäin hyvä uutinen Saimaan järvilohen serkulle, Laatokan järvilohelle. Vaellusesteiden poistaminen ja koskien palauttaminen luonnontilaisiksi lisääntymisalueiksi lisää merkittävästi Laatokan järvilohen mahdollisuuksia selviytyä luonnossa jatkossakin.

Tämän kesän vesihome-takaisku pitää nyt unohtaa ja suunnata katse tulevaisuuteen. Elinvoimainen järvilohi -hanke osallistuu Saimaan järvilohen pelastamiseen selvittämällä, miten virikekasvatus ja perimän vahvistaminen lähisukuisilla lohikannoilla vaikuttavat Saimaan järvilohen elinvoimaisuuteen. Mukana on Puulan, Päijänteen ja Suonteen lisäksi Luonnonvarakeskus, kolme yliopistoa sekä muut Suomen parhaat järvilohiasiantuntijat. Vuonna 2018 ja 2019 syntyneet lohenpoikasemme ovat tällä hetkellä kunnossa, ja jatkamme hanketta täysillä eteenpäin. Mietimme kesän ja syksyn aikana kalatalousalueiden ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, miten vähennämme vesihomeriskiä sekä suuntaamme hanketta kohti syksyn kolmatta risteytyskierrosta ja tulevia istutuksia. Kerron näistä toimista seuraavassa blogissa, jonka lupaan olevan positiivisempi!

Toivottavasti jaksatte jatkossakin tukea hankettamme ja tsempata järvilohta kohti elinvoimaisempaa tulevaisuutta!

Elinvoimainen järvilohi ry
https://www.facebook.com/jarvilohi/

Seuraamme blogissamme Elinvoimainen järvilohi-hankkeen etenemistä.

Lue Marko Luhtalan seuraava blogi Mitä kuuluu järvilohelle?

Lue blogi

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset

04.12.2019 | blogi

Mitä kuuluu järvilohelle?

Edellinen blogini oli aika synkkäsävyinen kevään vesihomeongelmien takia. Vesihome on edelleen iso ongelma, mutta olemme päässeet hankkeessa monella...

22.10.2019 | blogi

Miten tehdä vastuullisempia vaatevalintoja?

Helpointa on toimia ympäristöystävällisesti kun jo ennen ostosten tekemistä miettii, millaisia tuotteita oikeasti tarvitsee ja mistä ne olisi...

09.10.2019 | blogi

Sähköauton latauspiste yritykselle - valttia imagolle

Kotileipomo Siiskonen ja Mikkelipuisto ovat hankkineet pysäköintialueilleen Lumme Energian latauspisteet sähköautoja varten. Mikkelipuiston...