Taimen takaisin kaupunkipuroihin

Takaisin

Mikkelin keskusta-alueen reunoilla virtaa kaksi poikkeuksellisen hienoa ja monimuotoista jokireittiä Saimaalle. Rokkalanjoki laskee vetensä kaupungin pohjoisosien kautta satamalahteen. Urpolanjoki virtaa puolestaan kaupungin eteläpuolelta Kaihunlahteen ja siitä niin ikään Saimaaseen.

Niin kuin lähes kaikissa Suomen virtavesissä, myös Mikkelin kaupunkialueen joissa on elänyt aikoinaan elinvoimaiset järviin vaeltavat taimenkannat. Nykyään luontaiset kannat ovat luokiteltu Suomessa napapiirin alapuolella äärimmäisen uhanalaisiksi.

Mikkeli asettuu vesistöineen maantieteellisesti maamme suurimman, Vuoksen vesistöalueen länsireunalle. Saimaan suuret selkävedet ja niiden muikkukannat tarjoavat vaeltaville taimenille ihanteellisen ympäristön elää ja kasvaa. Elinkaari katkeaa kuitenkin aivan meidän Mikkelissä asuvien silmien alla. Ainakin toistaiseksi.

Lähes kaikki maamme virtavedet on joutuneet alttiiksi jonkinlaiselle teollista tarkoitusta palvelevalle muokkaukselle historian saatossa. Mikkelin kaupungin molempiin jokiin on rakennettu aikoinaan myllypadot, jotka sijaitsevat aivan jokien alajuoksulla. Padot estävät Saimaaseen vaeltavien taimenien pääsyn jokien lisääntymisalueille.

Myllyt ovat lopettaneet toimintansa noin 100 vuotta sitten, mutta padot ovat jääneet muistuttamaan niistä ajoista. Molempien jokien patojen ohittamisesta on valmistunut suunnitelmat kevään 2020 aikana ja ne lähtevät aluehallintovirastoon lupakäsittelyyn tulevan syksyn aikana. Luvan hakijana on Mikkelin kaupunki.

Jokiin istutettiin keväällä 2020 taimenen mätiä ja 1-vuotiaita poikasia, joiden toivotaan lähtevän järvivaellukselle tulevien 2-3 vuoden aikana. Jos kaikki menee hyvin, ne ja niiden jälkeläiset täyttävät meidän kaupunkijokemme aina syksyisin vuodesta 2022 lähtien.

Kun taimenien reitti Saimaan ja kaupunkijokien välillä saadaan palautettua, tarvitaan myös toimenpiteitä jokien uomien ja valuma-alueiden kunnostamisessa. Taimenen poikanen elää ensimmäiset vuodet joessa, jossa pitää riittää suojapaikkoja, hapekasta vettä sekä ravintoa ympäri vuoden. Varsinkin Rokkalanjoen uomaa on perattu ja suoristettu aikoinaan suhteellisen paljon ja näin mm. luontaisia suojapaikkoja on menetetty.

Rakennetussa kaupungissa hulevedet lisäävät virtaaman ääripäiden eroa, koska taivaalta satava vesi ohjataan usein suorinta ja nopeinta reittiä lähimpään vesistöön. Maaperän pidättyvyyttä voidaan lisätä mm. kosteikkoalueilla, sekä ojiin rakennetuilla putkipadoilla ja laskeutusaltailla. Edellä mainitut rakenteet ehkäisevät myös ylimääräisten ravinteiden pääsyä vesistöihin.

Vaikka huomio keskittyy virtavesien kunnostamisessa monesti yksinomaan taimeneen, on hyvä muistuttaa, että molempien kaupunkijokien eliöstöön kuuluu myös muita harvinaisia lajeja. Esimerkkinä voisi mainita ankeriaan, ravun, koskikaran ja saukon. Jokien ennallistaminen ei palvele siis pelkästään yhtä lajia, mutta taimen toimii tässä tapauksessa niin sanottuna indikaattorilajina. Sen läsnäolo ja elinvoimaisuus kertoo monimuotoisuudesta.

Jokien ja ympäröivän luonnon elinvoimaisuuden sekä monimuotoisuuden palauttaminen parantaa kaupungissa asuvien ihmisten mahdollisuuksia nauttia lähellä olevasta luonnosta. Luontoympäristöllä on tutkitusti monia myönteisiä vaikutuksia ihmisen psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kun vaikka pienikin luontoympäristö kaupungissa on helppo saavuttaa, luonnon positiivisten vaikutuksien kokemiseen säilyy matala kynnys. Lisäksi monimuotoinen lähiluonto luo alustan esimerkiksi ympäristökasvatukseen. Kaupungissa olevan luontokohteen ja niiden arvojen vaaliminen edistää yhteisöllisyyttä, millä voi puolestaan olla esimerkiksi syrjäytymistä ehkäiseviä vaikutuksia.

Lumme Energia haluaa tukea luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja parantaa taimenen elinolosuhteita mm. Mikkelin kaupunkipuroissa. Lumme Energia on hankkeen monivuotinen tukija.

Psst. Jos olet kiinnostunut vaelluskalojen ja niiden elinympäristön elvyttämisestä, niin suosittelen tutustumaan Taimenkartta -sivustoon taimenkartta.fi.  Sivustolta löytyy tietoa mm. Rokkalanjoesta Mikkelissä, jonka kunnostushankkeessa Lumme Energia on mukana. 

Tilaa energiset uutiset suoraan sähköpostiisi

Eetu Karhunen

Kirjoittaja

Eetu Karhunen XAMK , TKI-asiantuntija

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset

14.10.2020 | blogi

Podcast: Mikä muuttuu sähköautoilun myötä?

Kun keskustelu ilmaston muutoksesta kiihtyy, niin samaan aikaan kiihtyy yleensä myös keskustelu sähköautoilusta. Kuuntele oheisesta podcastista Lumme...

08.10.2020 | blogi

Vähähiilinen blogisarja: Vastuullisuusjohtamisesta menestyksen avaintekijä

Neliosaisessa blogisarjassamme EnerKey ja Lumme Energia yhdessä tytäryhtiönsä Solarigon kanssa käsittelevät askel askeleelta vastuulliseen...

08.10.2020 | blogi

Nappaa kotisi energiasyöpöt!

Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään 5.–11.10. Nyt jos joskus on hyvä hetki selvittää, asuuko kodissasi energiasyöppö. Energiasyöpöt...