Kissakosken voimalaitoksen ohittaa vilkkaimpina kesäöinä yli 2 500 kalaa luonnonmukaisen kalatien kautta. Katsojan silmään kalatie näyttää luonnonpurolta, leveyttä purolla on noin 2 metriä ja virtaama 0,4 – 0,8 m3/s. Kalatie toimii erinomaisesti kalojen nousuväylänä alhaalta ylöspäin pyrkiville kaloille.
Vuonna 2017 avovesikauden aikana Kissakosken voimalaitoksen ohitti kalatien kautta yli 17 000 kalaa ja 10 eri lajia. Suurimman ruuhkan kalatiessä aiheuttaa särkikalat, jotka vaeltavat alkukesän aikana aktiivisesti. Kalatiessä havaittiin videoseurannassa taimenia, siikoja, lahnoja, särkiä, salakoita, ahvenia, haukia, ankeriaita, säyneitä ja haukia. Yllättävä havainto oli se, että taimenet olivat rasvaevällisiä luonnontaimenia kertoen vaelluksista Mäntyharjunreitin koskien ja Puulan syönnösalueen välillä, kalatie on tarpeellinen taimenen luonnonkierron turvaamiseksi.
- Kissakosken kalatie toimii erinomaisesti, kalatiehen on käynyt tutustumassa vastaavia hankkeita suunnittelevat tahot. Kesällä Mikkelissä järjestettiin valtakunnallinen vesistökunnostusseminaari, jolloin Kissakosken kalatiehen tutustui 70 asiantuntijaa ja vesistökunnostajaa, kertoo kalastusbiologi Teemu Hentinen.
Taimenen poikaset viihtyvät kalatiessä
Taimenen mädin kehittymistä ja poikasten selviytymistä kalatiessä selvitettiin vuosina 2017-18. Käytännössä kalatien pohjaan sijoitettiin taimenen mätiä syksyllä ja mädin kehittymistä seurattiin marraskuusta huhtikuuhun asti. Uimakelvottomat pienpoikaset kuoriutuivat huhtikuun aikana ja painautuivat pohjakivikoiden suojaan kehittyäkseen uimakelpoisiksi poikasiksi. Ilman kivikkosuojaa poikaset huuhtoutuisivat järviin muiden kalojen syötäväksi.
- Taimenen mäti kehittyi normaalisti ja poikaset kuoriutuivat kalatiessä, kuten luonnon virtavesikohteissa. Poikaset menestyivät kalatiessä hyvin kasvaen tavanomaista suuremmiksi. Poikasten selviytymistä kalatiessä tutkittiin koekalastuksella, kertoo kalastusbiologi Teemu Hentinen, Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.
Lumme-Energia mukana taimenkannan elvyttämisessä
Lumme-Energia sponsoroi vuosittain Mäntyharjunreitille ekologisesti hajoavia taimenen mätirasioita ja mätiä vesialueen omistajien toteutettaessa istutukset virtavesiin. Vesialueen omistajat ovat toteuttaneet taimenkannan hoitoa kunnostettuihin ja kunnostettaviin koskiin. Mäntyharjunreitin pääkosket on pääosin jo kunnostettu. Talvella 2019/20 kunnostetaan Puulaan laskevat virtavedet, kuten mm. Korpikoski, Vuojakoski, Tamaranjoki ja Synsiönreitin useat kosket. Taimenkannan palauttamiseksi ja luonnonkierron elvyttämiseksi tarvitaan vuosia kestäviä mäti- ja pienpoikasten istutuksia.
Yhteistyössä taimenkannat nousuun !
Kalastusbiologi Teemu Hentinen, Pohjois-Savon ELY-keskus
