Elinvoimainen järvilohi -hankkeen tilannekatsaus vuodelta 2022

Takaisin

Vuodet eivät ole veljeksiä järvilohellekaan. Elinvoimainen järvilohi -hankkeen Marko Luhtala avaa tässä tilannekatsauksessa hankkeen kuulumisia vuodelta 2022.

 

 


Keväällä onnistuimme välttämään vesihomeen lohenpoikasten istutuksissa ja saimme noin 15000 2-vuotiasta lohta Puulaan, Päijänteeseen ja Suonteelle. Mukana oli sekä nevaristeytyksiä että puhtaita järvilohia verrokkina. Kaikki lohet olivat totutusti sirutettu PIT-merkeillä.

Vuonna 2021 Suontee oli ehdottomasti kolmesta järvestä saaliskuningas Puula heti kintereillä. Päijänteellä taas vuosi oli aika vaisu ja pohdimme, mihin lohet olivat kadonneet. Nyt kesäkuu lähti rivakasti liikkeelle ja ehdottomana kirsikkana kakun päällä oli Päijänteeltä saatu tasan kahdeksan kilon järvilohi, joka oli istutettu elokuussa 2019. Puulalla lohia skannattiin lähes nelinkertainen määrä verrattuna edellisvuoteen. Myös heinäkuu oli kaikilla järvillä parempi kuin vuosi 2021, mutta sitten vauhti hiljeni Puulalla ja Suonteella. Loppujen lopuksi Puulalla skannattiin 15% ja Suonteella jopa 40% vähemmän lohia kuin 2021. Vastaavasti Päijänteellä oli hyvä vuosi ja skannauksia tuli 65% ENEMMÄN kuin edellisenä vuotena. Mistä ihmeestä tämä voi johtua?

 

Järvilohen-istutusten-onnistuminen-on-monen-asian-summa

 


Jokaiseen järveen on istutettu täysin samoja lohia samoista mätieristä ja ne on kasvatettu samassa paikassa. Syy ei siis voi olla lohierissä, vaan jossain muussa. Olemme oppineet jo aikaisemmin hankkeessa, että perimällä ja mädin laadulla on suuri merkitys lohien menestykseen. Olemme lisäksi nähneet, että 2-vuotiaiden istukkaiden koko korreloi suoraan saalisraporttien määrän kanssa. Kahden sentin lisäpituus istutushetkellä nostaa lohenpoikasen selviytymismahdollisuuksia todella paljon. Tautien, erityisesti vesihomeen, merkityksen olemme myös kantapään kautta kokeneet – vuonna 2019 vesihome tappoi 84% lohenpoikasista vain kaksi viikkoa ennen istutusta.


Mistään näistä ei viime kesänä ollut kysymys. Sen sijaan juurisyyksi löytyi ruoan määrä. Lohien pääravinnon muikun kannat vaihtelevat järvissä luonnostaan ja huippuvuosia seuraa väistämättä keskinkertaisia tai huonoja vuosia. Tämä näkyy suoraan myös lohien kasvussa ja menestymisessä. Suuri muikkuvuosikerta jää myös pienikasvuisemmaksi, mikä helpottaa istukkaiden ravinnonsaantia keväällä ja alkukesästä. Tämä on ollut monena vuotena Puulan ja Suonteen lohien huippukasvun salaisuus. Näin ei ollut viime kesänä. Päijänteellä taas muikkua on ollut monena vuonna vähemmän ja se on kasvanut vastaavasti nopeasti. Tämän takia pienillä lohilla on ollut vaikeampaa löytää ruokaa. Nyt muikkutilanne Päijänteellä on parantunut ja se näkyy myös lohisaaliissa.


Lisäksi kesä 2022 näytti olevan poikkeava koko Etelä- ja Keski-Suomessa. Monilla järvillä raportoitiin hottamuikun, eli keväällä kuoriutuneen muikun, lähes kadonneen keskikesällä. Syyksi arvellaan helteiden nostattamia järviveden lämpötiloja, joita hotat eivät ole kestäneet. Sama tarina oli myös Puulalla, Suonteella ja Päijänteellä. Tämä näkyi syksyllä suoraan kevään istukkaiden skannausraporttien vähäisenä määränä verrattuna vuosiin 2020 ja 2021. Myös istukkaiden kasvu oli paljon heikompaa. Normaalisti toukokuussa 20 senttisenä istutettu lohi kasvaa järvessä talveen mennessä noin 45 senttiseksi. Tänä syksynä istukkaiden keskipituus oli vain 34 senttiä.


Kuudessa vuodessa olemme syventäneet merkittävästi tietoa järvilohen perimän vaikutuksesta lajin elinvoimaisuuteen. Olemme myös huomanneet, että luonto on monimutkainen järjestelmä, jossa yksittäisen lajin menestykseen vaikuttaa yllättävän moni tekijä. Lisäksi moneen näistä tekijöistä ihminen ei pysty tai osaa vaikuttaa.

Muistutetaan vielä lopuksi, miksi Elinvoimainen järvilohi -hanke on perustettu: Saimaan järvilohi on äärimmäisen uhanalainen, koska sen kutualueet Vuoksen alueella padottiin 1950–70 luvuilla, ja se on ollut siitä saakka emokalaviljelyn ja istukkaiden viljelyn varassa. Samalla järvilohesta on tullut Pohjois-Euroopan sisäsiittoisin lohikanta. Jotta tilanne olisi vielä kriittisempi, vesihome tappaa laitosemoja ja poikasia kiihtyvällä vauhdilla vaarantaen istutukset.


Saimaan järvilohi tarvitsee kymmeniä hehtaareja hyvälaatuisia kutukoskia luonnossa lisääntymiseen. Tämä on ainoa kestävä keino lajin pelastamiseksi.

Luonto osaa tasapainottaa omaa järjestelmäänsä paremmin kuin ihminen. Tämä ei kuitenkaan optimistisissakaan skenaarioissa tapahdu alle 20-30 vuodessa. Tästä syystä olemme vielä pitkään riippuvaisia laitoskasvatuksesta ja järvilohi-istutuksista. Samalla riski järvilohen perimän heikkenemiseen edelleen kasvaa koko ajan. Lisäksi, jos vesihomeeseen ei löydetä lähivuosina ratkaisua, on Saimaan järvilohi todellisessa vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Yhtään liioittelematta voi todeta, että järvilohen tila toimii indikaattorina järviluonnon monimuotoisuudelle. Järvilohen uhanalaisuus on elävä symboli suomalaiselle luontokadolle. Järvilohen suojelulla turvataan monen muunkin lajin elinympäristö, koska järvilohella on tärkeä asema koko sen elinalueen ekosysteemissä. Jos emme onnistu pelastamaan järvilohta, onnistummeko säilyttämään luonnon monimuotoisuutta Suomessa ylipäätään? Tiedon puutteesta ei ainakaan ole kyse: lajin ahdinko on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä. Suojelukohteena järvilohi rinnastuu esimerkiksi saimaannorppaan ja saimaannieriään – lajin säilyminen on ainoastaan Suomen vastuulla. Emme voi syyttää tai kiittää ketään muuta.  

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset

24.01.2023 | blogi

Mitä on pörssisähkö?

Pörssisähkö tarkoittaa sähköä, jonka hinta määräytyy reaaliaikaisesti sähkön kysynnän ja tarjonnan mukaan pohjoismaisessa sähköpörssissä....

14.12.2022 | uutinen

Liike on energiaa-rahaston vuonna 2023 tuettavat kohteet on valittu

Lumme Energian sydämen asiana kotimaisena yrityksenä on tukea alueellista elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä. Näiden arvojen pohjalta ja osana...

13.12.2022 | blogi

Sähköpulaan varaudutaan eri vaiheilla

Jotta sähköjärjestelmä pysyy toiminnassa, sähköä on tuotettava yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Sähköpula syntyy, kun sähkön kulutus ylittää sähkön...