Kaikkea ei tarvitse heittää pois. Moni kodinkone voidaan pelastaa pienellä korjauksella, joka onnistuu tavallisilta kuluttajilta, kunhan muistaa turvallisuuden rajat. Varaosia ja ohjeita löytyy netistä – rohkeasti vaan ruuvimeisseliin tarttumaan!
Kun korjaat takuuajan ohittaneen kodinkoneen vian itse etkä heti osta uutta konetta rikkoutuneen tilalle, säästät rahaa, tuotat vähemmän jätettä ja toimit kertakäyttökulttuuria vastaan.
Mutta onko korjaaminen turvallista?
Kyllä, kun muistaa muutaman perusasian. Sähköllä toimivia laitteita ei sovi roplata, jos ei ymmärrä niistä mitään. Tietty perusosaaminen on välttämättömyys – lähtien siitä, että korjattava laite irrotetaan aina ensin sähköverkosta.
Tavallinen kuluttaja saa säädösten mukaan tehdä vain pieniä korjauksia. Isot korjaukset ja kiinteät sähköasennukset kuuluvat ammattilaisille, joilla on töihin asianmukaiset oikeudet, muistuttaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Ylitarkastaja Ville Huurinainen tarkentaa linjausta näin:
– Kodinkoneiden ja muidenkin sähkölaitteiden, joiden nimellisjännite on yli 50 volttia tasavirtaa tai yli 120 volttia vaihtovirtaa, korjaus kuuluu sähköisten osien osalta ammattilaisille. Mekaanisten osien korjaaminen on sen sijaan sallittua jokaiselle, kunhan laitteen kosketus- ja vesisuojaus eivät muutu.
Huurinaisen mukaan tästä seuraa, että esimerkiksi sähköuunin grillivastuksen ja saunan kiukaan sähkövastuksen vaihtaminen on tavalliselta kuluttajalta kielletty.
Tiivisteet, sihdit, pumput
Tyypillisiä laitteen ikääntymisen myötä ilmaantuvia pikkuharmeja ovat esimerkiksi sähkölieden uuninluukun tai kylmälaitteen oven tiivisteiden falskaaminen. Useimpiin laitteisiin tiivisteet voi vaihtaa. Työ käy helposti ja nopsaan: vanha vedetään irti, uusi painellaan paikalleen.
Pyykin- ja astianpesukoneiden tavallisimpia vaivoja ovat vedenoton ja -poiston ongelmat. Laitteen sihdit on tietenkin puhdistettava ajoittain, mikä on vielä helppoa. Hieman enemmän aikaa ja askartelua vaatii vaikkapa vesipumpun vaihto. Nykyisissä malleissa työtä kuitenkin helpottaa se, että koneet on pitkälti koottu moduuliosista.
Avataan siis vanhan pumpun kiinnitysruuvit, poistetaan pumppu, pudotetaan tilalle uusi, ruuvataan se kiinni, liitetään letkut ja palautetaan suojakannet paikoilleen – siinä se. Melkein kuin palapeliä kokoaisi. Työ voi olla myös kiintoisaa, jos on teknistä uteliaisuutta.
Tällaiset korjaustyöt onnistuvat perustyökaluilla. Tarvitaan pari erilaista ruuvimeisseliä. Pieni hylsysarja tai tavallisimpien kokojen lenkkiavaimet ovat niin ikään hyvä apu, vaikka jakoavaimellakin pärjää jonkin matkaa. Joskus voit tarvita myös esimerkiksi pihtejä. Jos työ näyttää vaativan erikoistyökaluja, se ei ole tarkoitettukaan omatoimisesti tehtäväksi.
Kymppien tai satasen kulu
Entä kannattaako kodinkoneita korjata?
Usein kyllä. Mitä kalliimpi laite, sitä kannattavampaa korjaaminen on.
Asiaa voi arvioida vaikkapa tällaisella laskelmalla: Kun koneen ostohinta jaetaan käyttövuosilla, saadaan tulokseksi summa, joka korjaamiseen on järkevää uhrata. Toisin sanoen jos laite maksoi 1 500 euroa ja on seitsemän vuotta vanha, korjaamiseen kannattaa käyttää reilut 200 euroa.
Tuolla summalla ostaa jo kaikenlaisia tiivisteitä mutta myös vesipumppuja, lämpövastuksia ja monia muita varaosia. Ja kun varaosan asentaa itse, säästää myös korjaajan laskutuksen.
Tai saa pientä säästöä syntymään jo siitäkin, että purkaa laitteen itse, toteaa, millainen osa tarvitaan, tilaa sen ja pyytää myöhemmin paikalle ammattilaisen vaihtamaan osan.
Toki kannattavuuden raja tulee vastaan jossakin vaiheessa. Esimerkiksi 20-vuotiaan kylmälaitteen kompressoria tuskin kannattaa korjata. Vanhan laitteen sähkönkulutuskin saattaa olla niin suuri, että on parempi ekoteko vaihtaa koko laite uuteen, reilusti energiatehokkaampaan.
Ohjeet ja varaosat netistä
Erilaisten kodinkoneiden korjausohjeita löytää jo viljalti internetistä. Osa laitevalmistajista tarjoaa verkkokaupoissaan myös varaosavalikoimaa, joka voi olla jopa varsin laaja. Tällainen palvelu on muun muassa Samsungin luoma Self-Repair-itsekorjausohjelma.
Kotimaisia toimijoitakin on tullut markkinoille. Esimerkiksi Nettoparts myy varaosia monen eri valmistajan laitteisiin. Yhtiön verkkosivuilla on niin ikään korjausohjeita ja videoklippejä työvaiheista.
Kovin hyvin eri lähteet eivät ole vielä kuluttajien tiedossa. Kuluttajaliiton viime vuonna teettämä selvitys osoitti, että vaikka laitteiden korjattavuutta on pyritty parantamaan niin lainsäädännön toimin kuin valmistajienkin puolelta, omatoiminen korjaaminen kompastuu yhä usein huonosti löytyviin korjausohjeisiin ja varaosiin, osien hintaan sekä oman osaamisen puutteisiin.
Selvityksessä haastatelluista noin kolmannes ilmoitti, että antaisi rikkoutuneen kodinkoneen ammattilaisen korjattavaksi. Vajaa kolmannes ostaisi oitis uuden laitteen.
Vain noin viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että voisi korjata laitteen itse. Toisaalta reilusti yli puolet vastaajista tunnusti, ettei oma osaaminen riittäisi siihen.
