Kasvivalolla valoa kohti – näin selviät viherkasvien kanssa talven yli

Pimeä vuodenaika koettelee huonekasveja, mutta oikeanlainen kasvivalo pitää ne elinvoimaisina kevääseen asti. Energiapihit led-kasvivalot ovat hellävaraisia, tehokkaita ja pitkäikäisiä – ja joissakin voit säätää jopa valon väriä kasvin tarpeiden mukaan.

Viherkasvit kukoistavat loppukesällä saatuaan runsaasti auringonvaloa. Iltojen pimetessä ne kuitenkin kaipaavat lisävaloa voidakseen hyvin myös syksyllä ja talvella. Huonekasvit tarvitsevat lisävaloa lokakuun lopulta helmikuun loppuun.

– Huonekasveille ihanteellinen valon määrä on 12 tuntia vuorokaudessa. Sen voi helpoiten toteuttaa ajastimen avulla. Kasveille kannattaa antaa valoa noin klo 6–18 välillä. Yli 16 tunnin valotusaika vuorokaudessa on jo haitallista, kertoo Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uski.

Uski suosittelee led-kasvivaloja, koska ne eivät kuumene samalla tavoin kuin loisteputkivalot, eivätkä siten polta kasvien lehtiä tai kukkia. Lisäksi ne ovat energiatehokkaita, kestäviä, pitkäikäisiä, syttyvät nopeasti eivätkä sisällä elohopeaa.

Kasvivalo kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle kasvia.

Sopiva valon määrä

Uskin mukaan kasvit kasvavat parhaiten saadessaan juuri sopivan määrän valoa. Liian voimakas valo on niille epäedullista.

• Kasvin pinnalle saapuvan valon määrän eli valaistusvoimakkuuden yksikkö on luksi (lx). Luksimäärät on merkitty polttimoiden tai valaisimien pakkaukseen. Valaistusvoimakkuus riippuu lampun valovirrasta, valaisimen optisista ominaisuuksista ja etäisyydestä kasviin.
• Kesäpäivänä ulkona voi olla jopa 100 000 luksia, pilvisellä säällä noin 1 000 luksia. Talvella sisätilojen valonvoimakkuus saattaa jäädä 400–500 luksiin.
• Kasvien keskivertotarve on 2 500–10 000 luksia. Alle 500 luksia on liian vähän, yli 50 000 luksia jatkuvasti taas liian paljon varjoisammassa paikassa viihtyvälle kasville.
  Esimerkiksi vehkat, sanikkaiset, tuonenkielo ja piileat selviävät luonnostaan niukassa valossa ilman lisävalaistusta.

Valon värillä on väliä

Huonekasvien kasvuun vaikuttaa myös se, minkä väristä valoa ne saavat, eli mikä on valon värilämpötila. Auringon valo sisältää niin sinistä, keltaista kuin punaistakin valoa. Nämä säteilyn eri värit vaikuttavat kasvissa eri toimintoihin.

Violetti (390–430 nanometriä) vahvistaa vartta.

Kasvua säätelevät valon aallonpituudet:

• Violetti (390–430 nanometriä) vahvistaa vartta.
• Sininen (430–485 nanometriä) lisää yhteyttämistä.
• Oranssi (590–620 nanometriä) edistää pituuskasvua.
• Punainen (630–740 nanometriä) edistää kukintaa.

Täysspektri-led-valaisin, jossa on useita aallonpituuksia, tuottaa tasapainoisen kasvun. Siksi se on kasveille paras. Nanometri­merkinnät löytyvät valaisinten ja polttimoiden pakkauksista.

Kevättalven verso- ja taimikasvatuksessa kasvit kärsivät usein liian vähäisestä valosta. Taimikasvatuksessa on hyötyä violetista, vartta tanakoittavasta valosta.
– Joissakin led-lampuissa voi myös säätää värilämpötilaa, Uski lisää.

Kasvien ryhmittely yhteen helpottaa lisävalon sijoittelua.

Valaisimen sijoittaminen

Valaisin tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle kasvia, sillä lampun valaistusteho heikkenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Joissakin kasvilampuissa korkeus on säädettävissä eri mittaisille kasveille.

Laite- ja asennusvinkit

• Mieti etukäteen, mihin kodin paikkoihin tarvitset kasvivaloja.
• Tarkista, onko kasvien lähettyvillä riittävästi pistorasioita.
• Tarvitaanko ripustuskoukku kattoon, tai voitko käyttää seisovaa jalallista valaisinta?
• Voit viedä kauppaan kuvan paikasta, jonne suunnittelet kasvivaloja. Kasvien ryhmittely yhteen helpottaa lisävalon sijoittelua.
• Helppo vaihtoehto on hankkia tavallinen valaisin ja valita sen kantaan sopiva kasvivaloksi tarkoitettu polttimo. Polttimopakkauksessa lukee, onko se tarkoitettu kasvivaloksi.
• Markkinoilla on monenlaisen kodin tyyliin sopivia selkeälinjaisia valaisimia. Valitse sisustukseen sopiva valaisin.

Huonekasveille ihanteellinen valon määrä on 12 tuntia vuorokaudessa. Sen voi helpoiten toteuttaa ajastimen avulla.

Energiankulutus ja energialuokat

Motivan asiantuntija Teemu Kettunen suosittelee vertailemaan eri led-kasvivaloja. Valolähteen  energiatehokkuudesta kertoo sen energialuokka.

– Paras eli energiatehokkain energialuokka on A ja huonoin G. Markkinoilta löytyy eri energialuokan led-kasvilamppuja ja erilaisia kasvivalaisimia, joista osa kohdentaa valon erittäin hyvin valaistaviin kasveihin, Kettunen neuvoo.

Kettunen arvioi led-kasvivalojen energiankulutusta.

– Jos oletetaan, että lisävaloa kasveille annettaisiin kasvivaloilla lokakuusta maaliskuuhun keskimäärin 12 tuntia vuorokaudessa, ja kasvivalojen teho olisi yhteensä 50 wattia, sähköä kuluisi noin 110 kWh. Sen voi sitten kertoa sähkön hinnalla saadakseen kulutuksen hinnan, vinkkaa Kettunen.

Lisätietoa:
Huonekasvien valontarpeet – Martat

Tavallinen led-lamppu tuottaa valoa, mutta sen spektri ei välttämättä ole ihanteellinen kasveille, koska se ei sisällä optimaalisia aallonpituuksia oikeassa suhteessa.  Siksi kasvien lisävaloksi suositellaan led-kasvilamppuja. Niitä löytyy tavaratalojen lamppuhyllyiltä.