Kun sähkön säästäminen tuli jokapäiväiseksi rutiiniksi, nelihenkisen perheen sähkölasku pieneni noin kolmanneksella. Tämä saavutettiin tuttujen menetelmien ja huolellisen paneutumisen avulla, ilman erityisiä taikatemppuja.
Joensuulainen Perttu Rytivaara luettelee vaikuttavia lukuja. Perheen 1990-luvulla valmistuneen, noin sataneliöisen puutalon sähkönkulutus jää tänä vuonna alle 10 000 kilowattituntiin, kun se edellisinä vuosina on huidellut 15 000 kilowattitunnin tienoilla.
– Kolmannes pois, se on rahassa merkittävä säästö!
Perheen sähkösopimus on tuntihintainen pörssisähkö. Rytivaara käy läpi talon sähkönkulutusdataa ja ostosähkön keskihintoja ja näyttää, että ne on todella saatu alhaisiksi.
– Viime toukokuussa ostosähkön keskihinta oli meillä noin 3,16 senttiä kilowattitunnilta, kesä-heinäkuussa noin 3,5 senttiä, elokuussa vähän yli 5 senttiä mutta syyskuussa vain vajaat 2 senttiä.
Miten tämä kaikki on mahdollista?
Tekniikka kuntoon
Ensimmäinen tekijä on tietenkin Rytivaaran oma kiinnostus aiheeseen. Toinen seikka ovat parannukset, joita perhe on toteuttanut taloonsa, ja kolmas – tärkein – on sähkönkulutuksen ajoittaminen halvimmille tunneille.
Sähkölämmityksen parina puhkuu nyt energiatehokas ilmalämpöpumppu, varaavassa takassa poltetaan puuta ja tuorein investointi on aurinkosähkövoimala. Pihalla on myös kaksi sähköautoa, mutta niiden akustoja ei toistaiseksi kyetä käyttämään kodin sähkön kulutushuippujen tasaamiseen.
Sähköautot ladataan aurinkosähköllä tai yöaikaan kun pörssisähkö on edullista.
Rytivaara kertaa, kuinka kylmänä talvena 2021 perhe alkoi tosissaan miettiä, mihin aikaan vuorokaudesta taloa kannattaa lämmittää tai ylipäänsä tehdä mitään sähköllä. Talvella 2022 perhe lisäsi puun polttoa reilusti ja syventyi entistä tarkemmin energiansäästön mahdollisuuksiin.
Nyt perhe pesee pyykit sähkön halvoilla tunneilla, ei kuitenkaan yöllä. Tiskikone sen sijaan saa pyöriä yölläkin, koska nykyiset koneet ovat jo niin hiljaisia, ettei melu häiritse. Lämminvesivaraaja taas kuumensi käyttövettä aluksi vain öiseen aikaan, mutta nyt oma aurinkosähkövoimala antaa mahdollisuuden lämmittää vettä päivälläkin.
Sovelluksista apua
Rytivaara naurahtaa, että perheen energiansäästöinvestoinneissa on ollut mukana myös ripaus kokeilunhalua.
– Vaikkapa nuo aurinkopaneelit. Ukrainan sota ja sitä seuranneet korkeat energian hinnat tavallaan herättivät pohtimaan energiaomavaraisuuden lisäämistä. Päätin, että nyt ne on hankittava ja testattava.
Keskitettyä sähkönkäytön ohjausjärjestelmää ei perheen omakotitalosta silti löydy – ainakaan toistaiseksi. Rytivaara sanoo, että lämmityksen säätö olisi helppo automatisoida, mutta toisaalta muutaman termostaatin napsauttaminen hieman pienemmälle kotoa lähtiessä ei ole iso vaiva.
– Uuden ilmalämpöpumpun ohjausta mietin myös. Siihen löytyy jo sovellus, joka seuraa pörssisähkön hintoja ja säätää pumpun toimintaa. Ehkä palaan asiaan, jos pörssisähkön hinta nousee useisiin kymmeniin sentteihin kilowattitunnilta.
Rytivaaran mukaan on mainiota, miten monet laitteet jo keskustelevat verkossa keskenään. Sovellusten ansiosta ei tarvita isoja investointeja talotekniikkaan – älypuhelin riittää. Sen näytöltä Rytivaara seuraa omaa sähkönkulutusdataansa samoin kuin vaikkapa sääennusteita.
Aurinkopaneelit tuottavat hyvin. Ostettavan sähkön määrä on vähentynyt kolmanneksella.
Arjen hienosäätöä
Mutta tarkoittaako ”kolmannes pois sähkönkulutuksesta” samalla sitä, että arjen mukavuudesta pitää tinkiä? Rytivaaran mielestä ei.
Kovimmilla pakkasilla perhe saattaa kulkea villasukat jalassa ennen kuin lattialämmitystä lisätään. Tai jos sähkön hinta on poikkeuksellisen korkea, uuniruoan teko tai pullien paistaminen saatetaan lykätä tuonnemmaksi. Kertasäästö on pieni, mutta kun puroja kertyy monista lähteistä ja pitkällä aikavälillä, niistä kasvaa isompi vuo.
– Eivätkä kalliin sähkön takia tekemättä jääneet asiat lykkäydy ikuisiksi ajoiksi, vaan niitä siirretään vaikka päivällä, Rytivaara huomauttaa.
Perhe laskee käyttäneensä kodin energiataloutta parantaviin investointeihin nyt toistakymmentä tuhatta euroa. Onko tässä kaikki, vai onko uusia toimia suunnitteilla?
– Toki talo on jo sen ikäinen, että eristystä voisi parantaa, ikkunat ja ovet uusia. Ehkä akusto aurinkovoimalan perään. Monta asiaa tekisi mieli kokeilla, mutta tietenkään kaikkea ei voi hankkia!
Meean tehtävänä on turhien valojen sammuttaminen.
Bonuksena hyvä mieli
Rytivaara sanoo näkevänsä kaiken ohella arvokkaana sen, että pystyy osallistumaan energiansäästötalkoisiin ja että toimissa on mukana tietynlainen lähiympäristön arvostus – esimerkiksi että ihmiset, joilla on oma aurinkovoimala, myyvät ylijäämäsähkönsä paikalliseen verkkoon. Kaikki asiat kun eivät ole mitattavissa yksinomaan rahalla, hän summaa.
Entä onko säästämisen tiellä tullut vastaan yllätyksiä?
– Itselleni yllättävintä oli ensinnä se, että aloin ymmärtää taloamme paremmin. Samalla tuli tietynlainen halu tehdä aina vain parempi tulos seuraavassa kuussa. Jotenkin se motivoi, kun näkee säästämisen tuloksen, ja sitten miettii, pystyisinkö vielä parempaan – halvempaan sähkölaskuun tai pienempään sähkönkulutukseen. Ja kun näkee, että on kuluttanut vaikkapa 20 prosenttia vähemmän energiaa kuin edellisvuonna, siitä saa tosi hyvän mielen.
Vilja Schepel: Oma tekeminen ratkaisee
– Omaa toimintaa muuttamalla saa merkittäviä säästöjä. Ilman isompaa energiaremonttia kolmanneksen pudotus sähkölämmitteisen talon energiankulutuksessa on hieno suoritus. Säästötoimet näyttävät hauskalta peliltä, jota koko perhe pelaa. Samalla säästyy rahaa ja toimitaan vastuullisesti. Joustoja toki vaaditaan jokaiselta, mutta niitä ei koeta liiallisina uhrauksina.
Näin iso pudotus selittyy osittain omalla aurinkovoimalalla, joka toimii ilmeisen tehokkaasti. Sen tuotanto saadaan tarkkaan hyödynnettyä kodissa ja perheen sähköautojen latauksessa. Toinen vaikuttava tekijä on puilla tuotettava lisälämmitys. Varaavassa takassa palaa noin 5 pinokuutiota klapeja vuodessa.
Perheen ajattelumalli tuntuu toimivalta. He ovat hankkineet itselleen kohtuuhintaisen talon ja varautuneet tuleviin remonttitarpeisiin jo alusta pitäen. Ensin on kuitenkin muutettu asumaan ja aloitettu talon ominaisuuksiin tutustuminen. Kokemusten karttuessa tiedetään sitten tarkemmin, mitä halutaan ja mitä kannattaa tehdä. Yläpohjan lisäeristyksellä voisi vielä parantaa lämpötaloutta. Lisäksi ikkunoiden ja vuotavien ovien uusinta lisäisi käyttömukavuutta.
Vilja vierailee
Vilja Schepel vierailee energiaremonttia suunnittelevissa ja toteuttavissa kohteissa antamassa vinkkejä energiaremontteihin. Rytivaaran perheen kodissa tehtyyn videoon pääset tutustumaan tästä.
