Sähkön hintakehitys Pohjoismaissa riippuu sekä vesivarantojen määrästä että Keski-Eurooppaan vietävän sähkön hintapaineista. Yritykset voivat varautua pörssisähkön hintavaihteluun hintakiinnityksillä, jotka helpottavat riskienhallintaa.
Pörssisähkön hinta Suomessa määräytyy Pohjoismaiden yhteisen Nord Pool -sähköpörssin hintojen mukaan. Koska pohjoismainen sähköntuotantorakenne on vahvasti vesivoimavaltaista, kuivat jaksot voivat heiluttaa sähkön pörssihintaa yllättävänkin rajusti.
Sateen määrä vaikuttaa suoraan Pohjoismaiden vesivarantoihin, jotka energiaksi muutettuina päihittävät ydinvoimaloiden sähköntuotannon jopa monikymmenkertaisesti. Esimerkiksi Olkiluoto 1:n ja 2:n energian vuosituotanto on yhteensä alle 15 terawattituntia. Tämä on suunnilleen yhtä paljon kuin Pohjoismaiden kahden viikon keskimääräiset sateet energiaksi muutettuina. Jos sadetta saadaan normaalia enemmän, myös vesivoimasta saatava energiamäärä voi kasvaa huomattavasti.
– Ennusteajo tulevan kahden viikon sateista voi esimerkiksi kertoa, että vesivoimasta saadaan jopa 5–15 terawattia normaalia enemmän energiaa. Vastaavaa vaihtelua on ennusteissa usein, laskee Lumme Energian salkunhoitaja Janne Savolainen.
Sähkön vientihinta vaikuttaa pörssisähkön kulurakenteeseen
Toinen sähkön pörssihintaan merkittävästi vaikuttava tekijä on sähkön siirto-oikeuksien lisääntyminen Pohjoismaista Keski-Eurooppaan ja Iso-Britanniaan, joissa muun muassa kaasu- ja hiilivoiman tuotantokustannukset ja päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet. Viime vuonna talous lähti toipumaan koronapandemiasta ja polttoaineiden hinnat lähtivät nousuun. Lisäksi tänä vuonna Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut suuria epävarmuuksia maakaasun saatavuuteen liittyen ja kaasuvoiman tuotantokustannukset ovat nousseet jyrkästi ylös. Kun sähkön hinta on vientimaissa korkealla, se aiheuttaa nousupainetta myös täkäläisen sähkön hintaan.
– Sähköä viedään sinne, missä siitä saa parhaan hinnan. Näin myös pohjoismainen hintataso nousee osittain kohti Keski-Euroopan hintatasoa, Savolainen sanoo.
Sähkönviennin trendi jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa, mikä vaikuttaa suoraan pörssisähkön pitkän ja keskipitkän ajan hintakehitysnäkymiin. Myös yleinen talousnäkymä ja kasvava sähkönkulutustarve vaikuttavat pörssisähkön pitkän aikavälin hintakehitykseen. Lyhyen ajan hintamuutoksiin saadaan tasoitusta muun muassa sähkömarkkinan kasvavasta aurinko- ja tuulivoiman osuudesta.
– Olkiluoto 3:n käynnistyminen helpottaa Suomen sähkön hintapainetta pitkällä aikavälillä jonkin verran, mutta tulevaisuudessakin merkittävimmät tekijät energian perushintatason määräytymiselle ovat todennäköisimmin pohjoismaisen vesivoiman tuotantotilanne sekä Keski-Euroopan hintataso, Savolainen uskoo.
Hintakiinnitykset suitsivat pörssisähkön hinnan heilahteluja
Koska pörssisähkön hintavaihtelua on usein vaikea ennustaa, pörssisähkön hintaan sidottu sähkösopimus voi joinakin kuukausina käydä kalliiksi. Erityisesti sähköä paljon kuluttavien yritysten kannattaa miettiä, miten sähkön hintakehitystä voisi ennakoida.
Sähkön hintakiinnitykset ovat yrityksille tarjottavia salkunhoitopalveluita, joissa sähkön toimitushinta pysyy tilaajalle samana riippumatta pörssisähkön hinnanmuutoksista.
Hintakiinnitykset perustuvat pohjoismaisen johdannaissähköpörssi Nasdaqin hintoihin. Johdannaiset ennakoivat tulevaisuuden sähkön hintakehitystä, ja niistä tehdään kauppaa vuosia etukäteen.
– Hintakiinnitysten kautta yritysten sähköntoimitukselle sovitaan ennustetun kulutusvolyymin perusteella osittain tai kokonaan kiinteä hinta tulevaisuuteen. Hintakiinnityksiä voi tehdä tietylle prosenttiosuudelle sähkösopimuksesta, ja hintariskin hajauttamiseksi hintakiinnityksiä voi tehdä useammassa osassa ja eri ajankohtina, Savolainen kertoo.
Kuvaajasta ilmenee, kuinka pörssisähkön johdannaishinnat voivat vaihdella merkittävästi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 nosti polttoaineiden hinnat ennätyskorkealle ja tuki edelleen Keski-Euroopan ja myös Pohjoismaiden sekä Suomen sähkön hintoja erittäin vahvasti.
Sähkön hintakiinnitykset helpottavat yritysten riskienhallintaa
Savolainen painottaa, että hintakiinnitykset ovat yrityksille nimenomaan riskienhallintaa. Niiden avulla yritykset voivat säästää rahaa, mutta toisinaan hintakiinnitykset voivat tulla kalliimmiksi kuin pörssisähkö. Esimerkiksi taloudellinen taantuma tai radikaalit muutokset vesitilanteessa voivat heilauttaa sähkön ennustettua hintakehitystä suuntaan, joka ei aina ole hintakiinnityksille edullinen.
– Yritykset eivät voi menettää rahaa sähkön hintakiinnitysten kautta, mutta niihin liittyy samankaltainen riski kuin vaikkapa lainakorkojen suojaukseen. Mitään yllättäviä, ylimääräisiä kuluja hintakiinnityksistä ei kuitenkaan voi aiheutua, Savolainen linjaa.
Hyödynnä Lumme Energian ilmaista hintakiinnitysvaltuutuspalvelua
Hintakiinnitysten kautta tapahtuvaan riskienhallintaan on erilaisia tapoja. Yritykset voivat osallistua hintakiinnitysten suunnitteluun haluamallaan volyymilla, ja niitä voidaan tarkastella salkunhoitajan kanssa toivotulla syklillä. Lumme Energia tarjoaa myös täyden hintakiinnitysvaltuutuksen palvelua, jossa yritys voi ulkoistaa hintakiinnitykset täysin asiantuntijoille.
– Lumme Energian salkunhallintatiimi hallinnoi asiakkaiden hintakiinnitysten prosenttiosuuksia ennakoivasti vallitsevan markkinanäkemyksen perusteella. Asiakkaat voivat seurata oman salkkunsa tilannetta verkkopalvelussa, ja heille lähetetään noin viiden viikon välein markkinatilannekatsaus, Savolainen selventää.
Hintakiinnitysvaltuutus on maksuton lisäpalvelu Lumme Energian yritysasiakkaille, joiden sähkön vuosikulutus on noin 500 megawattituntia tai enemmän. Hintakiinnityksiä tehdään vahvasti tulevaisuuteen, joten lähivuosien hintakiinnitystarpeisiin kannattaa reagoida viimeistään kalenterivuotta etukäteen.
– Hintakiinnityspalvelun voi valita sähkösopimusta tehdessä tai siihen voi halutessaan liittyä myöhemmin. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä mielellään hintakiinnityspalvelun tarvekartoituksessa ja toteutusmarginaaliin liittyvissä kysymyksissä, Savolainen vinkkaa.
