Oletko valmis kun vihreä joutsen saapuu?

Takaisin

Yllätykselliset kriisit eivät pelkästään säikäytä vaan aiheuttavat pelkoa ja epävarmuutta elämämme tulevaisuudesta. Elämme nyt ilman koronaakin isojen murrosten aikakautta. Maailma tulee muuttumaan radikaalisti – pandemia on vain nopeuttanut globaalia muutosta. Miten ja millä tavoin voimme kestävästi toimia yhteistyössä toistemme kanssa niin yksilöinä kuin yhteiskuntina? Meidän ymmärryksemme kaiken merkityksestä tulee muuttumaan pysyvästi; ei ole paluuta vanhaan. On hyvä pohtia, toimiiko taloudellinen kasvu ainoana ohjaavana ajurina vai löydämmekö muitakin merkityksiä liiketoiminnalle. Murros tulee myös muuttamaan käsitystämme johtajuudesta.

Tarvitsemme kriisin keskellä vahvaa johtajuutta – mutta millaista?

Vielä hetki sitten oli kaksi vallitsevaa uskomusta johtajuudesta: positiiviseen psykologiaan pohjautuva johtajuus sekä luottamus itseohjautuviin tiimeihin. Näiden rinnalle tai jopa niitä vahvemmaksi nousee kriisin aikana usein autoritäärinen johtajuus. Se nousee voimakkaimmin esille erityisesti kulttuureissa, joissa on totuttu yksi- tai kaksinapaisiin toimintamalleihin. Näissä kulttuureissa ratkaisevaa on johtamisasemassa olevan näkemys, joka parhaimmillaan on luotu taitavan taustatiimin kanssa hyödyntäen monialaisesti eri tieteitä ja verkostoja. Näin siis parhaimmillaan; entä jos näkemyksellinen johtaja onkin despootti yksinvaltias, joka perustaa näkemyksensä itsekkääseen selviytymiseensä ja oman ansainnan vahvistamiseen muiden kärsiessä? Tunnistamme näitä esimerkkejä eri yhteiskunnista ja jopa yrityksistä. Näyttäisi siltä, että yksinapaiset oman edun tavoittelijat ja toimintakulttuurit kärsivät tässä pandemiassa eniten.

Monipaikkainen työskentely vaatii moniulotteista johtajuutta

Pandemian myötä on selkeästi havaittavissa entistä suurempaa hyväksyntää etätyöskentelyä kohtaan. Epäluulot työntekijöitä kohtaan ovat hälvenemässä, kun kotoa tai mökiltä käsin saadaankin paljon aikaan yksin ja yhteyksien avulla tiimikavereiden kanssa. Etätyö käsitteenä kuvaa koronan edeltävää aikaa ja joutaisi vähitellen työkäsitteiden museoon. Uusi normaali voi olla jatkossa monipaikkainen työskentelytapa. Etätyö käsitteenä myös arvottaa työn tekemistä liikaa. Voikin kysyä, onko toimistolla tehtävä työ arvokkaampaa kuin etätyön tekeminen? Vai ovatko ne sittenkin samanarvoisia? Monipaikkaisen työkulttuurin vahvistumiseen kohdistuu vielä monia epäilyjä. Vaikka digitaaliset välineet mahdollistavat monipaikkaisuuden käytännössä, yrityksen johtamiskulttuuri ja toimintasäännöt eivät aina tue sen kehittymistä.

Johtamisen näkökulmasta olennaista on, uskalletaanko luottaa työntekijään silloinkin, kun häntä ei näy työn teossa.

Taloustieteilijä Nassim Taleb käyttää mustan joutsenen metaforaa kuvatakseen yllättäviä ja arvaamattomia muutoksia. Mustat joutsenet lentelevät parhaillaan keskuudessamme aiheuttaen päivittäin uusia epävarmuuksia. Jatkuvasti muuttuva tieto koronan uudistumisesta vaarallisemmaksi, tai siitä, ettei sen sairastaminen välttämättä tuokaan pysyvää immuniteettia, vaikeuttavat entistä enemmän myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen. Kun pohdimme ilmiötä tarkemmin, voisimme hyväksyä, että tämähän on vain elämää ja elämään kuuluvaa, kaikkine suruineen, iloineen ja murheineen. Emme voi välttää vastoinkäymisiä ja epävarmuuden hetkiä nojaamalla pelkästään positiiviseen psykologiaan, vaan meidän on uskallettava kohdata elämä ja karaistua tunteiden aallokoissa. Johtajalta vaaditaan näissä tilanteissa entistä vahvempaa itsetuntemusta ja tasapainoisempaa identiteettiä.

Lateraalisen ajattelun tunnetuksi tehnyt psykologi Edward de Bono tunnisti mustavalkean suhtautumisen epäsuhdan monipuolisemman johtamisajattelun kehittämisessä. Hän loi monipuolisuutta tukevan metodin, jossa eri ajattelumallien ja tunnetasojen kautta voidaan tulkita systemaattisemmin asioiden syy–seuraus-suhteita. Hänen ’kuuden ajatteluhatun’ menetelmässään kuusi eriväristä hattua—ajatukset, tiedot, ristiriidat, riskit, ideat ja tunteet—ovat sulassa sovussa toistensa kanssa ilman turhia riitasointuja.

kuusi-hattua-bono-1

Kun pohdimme uutta johtajuutta tässä ajassa, meidän tulee hyödyntää hyväksi koettuja ja tutkittuja malleja, joiden kautta voimme kehittää omaa johtajuuttamme.

De Bonon menetelmässä valkoinen hattu kuvastaa tietoa, musta puolestaan varoituksia ja riskejä. Punainen kuvaa tunteita, vaistoja ja intuitiota, keltainen hyviä hyödynnettäviä näkökulmia, ja vihreä luovuutta ja uusia vaihtoehtoja. Sininen on de Bonon mielestä loogisen ajattelun väri, jota tarvitaan kaikkien edellisten värien rinnalle, jotta tunteet, tiedot, riskit ja ideat voidaan jalostaa konkreettisiin päätöksiin ja suunnitelmiin.

Pandemian aiheuttaman maailmanmylleryksen voi käsittää Talebia mukaillen mustaksi joutseneksi, mutta se tuo mukanaan parven muunvärisiä lajitovereitaan. Olemmeko valmiita kun vihreä joutsen, luovuuden airut, saapuu? Mitä silloin tapahtuu? Vihreä joutsen tuo mukanaan kasvua, luovia ajatusmalleja ja uusia näkökulmia – asioita, joita liitämme usein innovatiivisiin yrityksiin erityisesti digitalisaation alalla.

Emme voi elää enää mustavalkoisessa rationaalisessa tiedon ja riskien maailmassa, vaan meidän on uskallettava elää värikkäämmässä maailmassa.

Meidän pitää huomioida eri tunteet, kaikki kuusi eri väriä, johtamisessamme. Meidän täytyy uskaltaa kuunnella hullujakin ideoita, eikä arvottaa toista vain tiedon kautta.

Johtaja, jolla on ajattelu- ja tunneskaalassaan vain tieto ja riskit, ajaa itsensä ja organisaationsa reaktiiviseen tilaan. Ihmiset ja koko organisaatio alkavat suoriutumaan arjessa ilman innostavaa tulevaisuusorientoituneisuutta. Rationaaliseen valkoisen joutsenen aikakauteen musta joutsen aiheuttaa ilmaantuessaan aina reagoivan toimintatavan. Jotta reagoinnin sijaan voisimme olla ennakoivampia, meidän on hyvä pohtia millaisia muunvärisiä joutsenia tarvitsemme pitääksemme yllä myös tulevaisuudenuskoa. Tulevaisuusorientoitunut ihminen on luontaisessa dynaamisessa liikkeessä ja pärjää siksi parhaiten kovissakin muutoksissa.

Monet organisaatiokulttuurin tutkimukset, esimerkiksi Griffith-Cooperin ja Kingin tutkimusryhmien julkaisut, osoittavat, että mitä matalampi yrityksen kehittymisen kulttuuri on, sen huonommaksi voidaan ennustaa sen menestyminen tulevaisuudessa. Yhä nopeammin muuttuvissa ympäristöissä, kuten teknologiapainotteisilla aloilla, yllättävät kilpailijat ja muuttujat muokkaavat kilpailukenttää armottomalla vauhdilla ilman pandemiaakin.

Kun seuraavan kerran katson taivaalle, odotan näkeväni erivärisiä joutsenia lentämässä tiimiaurassaan kohti kulloista päämääräänsä. Toivon, että sama ilmiö tapahtuu myös työyhteisöissämme.

Tilaa energiset uutiset suoraan sähköpostiisi

Hannu Laakkonen

Kirjoittaja

Hannu Laakkonen toimi Lumme Energian markkinointi- ja viestintäjohtajana 6/2020 saakka. Hän tutkii parhaillaan tekeillä olevassa kauppatieteiden väitöskirjassaan johtajuutta.

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset

23.11.2020 | blogi

Auta tekemään jonkun joulusta parempi

Tänä jouluna monessa lapsiperheessä täytyy valita, ostetaanko lahjoja vai ruokaa. Jouluaattona sairaalasängyssä moni viettää viimeistä jouluaattoaan....

03.11.2020 | blogi

Podcast: Haluatko taloyhtiösi energiaexpertiksi?

Miten taloyhtiö voi säästää energiankulutuksessa? Voitko asukkaana vaikuttaa taloyhtiön energiapottiin? Kenen vastuulla taloyhtiön energia-asioiden...

27.10.2020 | blogi

Podcast: Vinkit aurinkosähköjärjestelmän hankintaan

Mitä sinun olisi hyvä tietää, kun harkitset aurinkopaneelien hankintaa? Minkälaista hyötyä aurinkopaneeleista voi saada vuositasolla? Entä miksi...