Edellisessä sähköautoilua koskevassa jutussamme sivusimme jo hieman sähköä polttoaineenaan käyttävän ajoneuvon latausta julkisilla latauspisteillä. Lataamista latauspisteellä voisi verrata perinteisen polttomoottoriauton tankkaamiseen. Tehokkaimmillakaan latureilla lataaminen ei kuitenkaan tapahdu yhtä nopeasti kuin 50 bensiinilitran valuttaminen tankkiin. Toinen usein esiin nouseva haaste pitkien välimatkojen Suomessa on latauspisteverkoston väljyys. Myös Lumme Energian kilpailusta Nissan Leaf -sähköauton vuodeksi käyttöönsä voittanut Jyrki Heikkilä, tuore sähköautoilija harmittelee samaa asiaa.
- Mikkelissä, isojen kaupunkien läheisyydessä ja vilkkaimpien valtateiden varsilla pisteitä sähköauton lataukseen on hyvin tarjolla, mutta Ristiinassa, 20 kilometriä Mikkelistä ei löydy vielä yhtään julkista latauspistettä. Onneksi auton voi kuitenkin ladata kotona.
Sähköautoja varten ei ikinä tullakaan rakentamaan yhtä kattavaa verkostoa kuin polttoaineen jakelua varten nyt on olemassa. Syy onkin puhtaasti siinä, että sähköautojen lataustarpeesta suurin osa hoidetaan yöaikaan kotona, kun auto on parkissa. Suomalaiset autoilevat keskimäärin 52 kilometriä päivässä. Esimerkiksi Nissan Leafia, jonka WLTP-syklin mukainen ajosuorite on 270km, tarvitsisi siis ladata vain noin viiden vuorokauden välein. Toki kotona latausvirta on usein rajoitettu 8-16 ampeeriin, jolloin yö ei välttämättä riitä lataamaan ajoneuvon akkua tyhjästä täyteen. Siksipä sähköautoilijan on hyvä oppia, että autoa ladataan aina, kun siihen on mahdollisuus.
Julkiset latauspisteet ovatkin tarkoitettu sähköautoilussa pidentämään ajoneuvon kantamaa. Heikkilän mukaan kesäaikaan Leafillä pääsee helposti lähes 250km ajomatkoihin, minkä jälkeen onkin jo hyvä nousta jaloittelemaan ja tankata akkujen lisäksi kuljettajan ja matkustajien energiavarannot. Esimerkiksi Helsingin keskustasta Mikkeliin on matkaa hieman yli 200 kilometriä. Pitkäjärven ABC -liikenneasemalle pääsee lähes kaikilla myynnissä olevilla täyssähköautoilla yhdellä latauksella ja aseman pihasta löytyy sekä CCS- että CHAdeMO -tyypin 50 kilowatin latauspisteet sekä kaksi 22 kW Type2-pistettä. Nissan Leafin lataa esimerkiksi 20%:sta 80%:iin noin 60 minuutissa, jolloin akuista riittää virtaa taas reilun 200 kilometrin matkan taittamiseen.
CCS, CHAdeMO, Type2, Schuko, että mitä häh?
Koska sähköautoilu on edelleen voimakkaassa kasvussa, ei alalle ole vielä ehtinyt syntyä vakiintuneita standardeja, joita kaikki autovalmistajat noudattaisivat. Uuden tekniikan kanssa asia on aina sama ja lopulta kuluttajat ohjaavat päätöksillään valmistajat yhteen tai kahteen standardiin. Lähivuosista voisi nostaa esimerkiksi vaikkapa HD DVD:n ja Blu-ray -formaatin välisen kilpailun tai puhelinten latausliittimien vakiintumisen USB Type C -malliksi.
Eurooppaan maahantuotavissa autoissa on hitaammat lataustavat standardisoituneet 230 voltin kotilatauksen mahdollistavaksi Schuko-lataukseksi ja voimavirtaa hyödyntäväksi Type 2 -lataukseksi. Schuko-latauksessa käytetään vaihtovirtaa ja usein omakotitalon sähköjohdot ja pääsulake rajoittavat latausvirtaa.
Type2 (Tyyppi 2) on hitain tarjolla olevista vaihtoehdoista julkisilla latauspisteillä. Autossa sijaitseva laturi määrittelee, kuinka suurella virralla sitä voi ladata. Plug In-, eli pistokehybrideissä latausvirta on yleensä 1x 16A, mikä mahdollistaa 3,7kW lataustehon. Täyssähköautoissa Type 2-liittimen kautta voidaan ottaa yleensä vastaan 3x32 ampeeria, eli 22kW lataustehoa. Tällä tavoin esimerkiksi Nissanin täyssähköauton lataa tyhjästä täyteen parissa tunnissa.
CCS ja CHAdeMo ovat kilpailevia standardeja pikalataukseen. CCS on Saksassa kehitetty latausportti ja CHAdeMo taasen Japanissa. Mm. Nissan varustaa autonsa tällä hetkellä CHAdeMo-liittimin.
Julkisilla latauspisteillä vierailtaessa autoilijan tuleekin tietää, että millaisella liittimellä oma sähköauto on varustettu. Esimerkiksi Lumme Lataus -sovelluksesta on helppo nähdä, mitä liittimiä latauspisteellä on tarjolla ja kuinka tehokas laturi on. Sovelluksesta voi valita myös nähtäväksi ainoastaan omaan autoon sopivat latauspisteet.
Paljonko sähköauton lataaminen maksaa?
Kotilataus on lähes poikkeuksetta edullisin vaihtoehto sähköautoilijalle. Ainoa poikkeus on ilmaiset latauspisteet, joita on tarjolla joissakin kauppakeskuksissa tai parkkihalleissa. Useimmiten ilmaiset latauspisteet ovat hitaampia, 11 tai 22 kilowatin latauspisteitä, jolloin niiden varaan ei kannata auton ”tankkaamista” täysin laskea.
- Ladatessani ensimmäisen kerran Kuortin ABC-liikenneasemalla Leafia, tuntui 80% akkukapasiteetista maksettu 10 euroa korkealta kustannukselta. Mutta toisaalta, kun sen suhteuttaa siihen, että dieselin tankkaaminen omaan autooni vastaavan matkan ajamiseksi maksaa n. 20 euroa, ei se niin kallista todellisuudessa olekaan, tuumii Heikkilä.
Kotilatauksessa vastaavan kapasiteetin lataaminen maksaisi noin neljä euroa.
Yleisesti sähköautoilijoille on tarjolla kaksi erilaista hinnoittelumallia, aikaperusteinen sekä energiaperusteinen. Erilaisilla vaihtoehdoilla pyritään varmistamaan, että kaikille sähköä hyödyntäville ajoneuvoille on sopiva latausvaihtoehto tarjolla.
Aikaperusteinen lataus, eli €/min -hinnoiteltu, soveltuu hyvin täyssähköautoilijalle ja sijainteihin, joissa latauspisteistä saattaa syntyä pulaa, mikäli latausruutua käytetään pysäköintiin pidemmän reissun ajaksi. Mikäli piste on aikaperusteisesti hinnoiteltu, vaikuttaa minuuttihintaan luonnollisesti myös latausteho. Tehokkaammat pikalaturit ovat kalliimpia, koska saat saman määrän energiaa lyhyemmässä ajassa. Esimerkiksi Lumme Energian latauspisteellä, liikenneasema ABC Pitkäjärven pihassa Mikkelissä, on kolme erilaista latausvaihtoehtoa, kaikki tällä hetkellä (kesä 2019) aikaperusteisesti hinnoiteltuja, mutta hitaammissa 22kW:n latureissa minuuttihinta on vain neljännes verrattuna 50kW:n pikalatureihin.
Energiaperusteiset, eli €/kWh -hinnoitellut latauspisteet sopivat myös plug in -pistokehybridien lataamiseen, koska laskutus katkeaa, kun akusto on ladattu täyteen. Toki suhteessa polttoaineella kuljetun matkan hintaan, on lataaminen julkisella latauspisteellä kalliimpaa hybridiautoilijalle. Sen takia hybridiautoilijat hyödyntävätkin usein vain ilmaisia latauspisteitä kauppareissujen yhteydessä ja muuten lataavat tarvittavan sähkön kotilatauksessa. Energiaperusteiset pisteet on yleensä sijoitettu paikkoihin, missä pidempiaikainen pysäköinti on rajoitettu kiekolla tai alueella ei ole pulaa latauspisteistä, jolloin pysäköinnistä tolpalle ei ole haittaa muille sähköautoilijoille.
Sähköajoneuvojen kantaman, eli rangen pidentyessä ja latauspisteiden lataustehojen noustessa alkaa sähköautoilu Suomessakin olla lähes yhtä vaivatonta kuin perinteisillä bensiini- ja dieselmoottorisilla autoilla. Sähköautoilijakin voi siis huoletta suunnitella pidemmänkin lomareissun, kun vain valmistautuu huolella: varmista, että tiedät, millainen latauspiste sopii sinun autollesi, suunnittele lataushetket siten, että voit samalla hoitaa kaupassakäynnin tai lounastauon ja nauti myös matkanteosta. Suomesta löytyy hienoja paikkoja pysähtyä lataamaan ajoneuvosi. Esimerkiksi Savonlinna tarjoaa kesälomalaiselle mahtavat puitteet ympäröivien Saimaan vesistöjen, Olavinlinnan ja oopperajuhlien tuoman juhlahumun keskellä.
